Toimin tänään ensiapuhoitajana. Tai oikeestaan rauhoittelijana:
Olin tekemässä läksyjä, kun naapuri tuli ovelle ja menin ihmeissäni katsomaan mitä oli meneillään. Saksalainen-naapuri purskahti itkuun ja kysyin mikä hätänä. Hän selitti ja lohdutin, että meiän isä auttaa. Yritin rauhotella äitiä ja päätettiin lähteä yhdessä heille kotiin katsomaan tilannetta.
Olohuoneen matolla odotti tyttö, joka itki ja itki. Hän oli hyppinyt lattialla ja kaatunut ja sen seurauksena hampaat oli kääntynyt jonkin verran ja verta tuli...
Yritin laittaa jääpussia tytön naamalle, mutta eihän se onnistunut. Tyttö jatkoi itkemistä ja vihdoin (mun) isä tuli puhelimen kanssa paikalle. Siinä tilanteessa ainut mahdollinen numero, johon tuli hänelle mieleen soittaa oli ambulanssi. No jäätiin odottamaan sitä; naapurin äidillä tyttö sylissä, minä yritin rauhottaa tyttöraukkaa silittämällä ja hieromalla jalkapohjista. Kohta tyttö nukahti ja lähdin katsomaan, jospa se ambulanssi tulisi. Sieltähän se saapui ja ohjasin heidät oikeeseen osoitteeseen.
Tässä vaiheessa annoin työrauhan sairaanhoitajille. Jäin miettimään, miten naapuri oli niin shokissa. Siis oikeesti shokissa. Ennenkuin naapuri oli tullut ovellemme, oli hän pyörinyt ympäri pihaa;shokin omaisesti. Ilmankos nainen oli shokissa: hän on nuori ja ei ole kokenut moista ennen. Ja ennen kaikkea:tämä kaikki tapahtui vieraassa ympäristössä, tietämättä keneltä mennä pyytämään apua.
Ps. Oletko sinä ensiapukurssilainen? Oletko joutunut käyttämään taitojasi?
Hienosti toimittu! Ensiapukurssi kuulostaisi kyllä hyvältä, ei tekisi pahaa kenellekään.
VastaaPoistaNäin on! Ja ne kurssit on halpoja ottaen huomioon, miten tärkeet taidot siellä saa:)
VastaaPoistamelkeen pitäis olla koulussaki enemmän esiapu-juttuja...