Voi tota aurinkoa! Se piristää ja saa kukatkin kukkimaan!

Voi tota tuulta, joka saa kaikki palelemaan.

Mutta voi sitä sunnuntai-aamun hetkeä! 

Miten kauniisti ja puhtaasti pienet laulajat lauloivat isossa kirkossa. Ja miten suloinen lapsi sai nimen.

Sellaisen sunnuntai hetken sain kokea kivojen kavereiden kanssa. Kovasti harjotellut kappaleet meni hyvin ja sai kaikki hyvälle päälle. Tästä on hyvä jatkaa uusien kappaleiden kanssa. 

Huomenna lauletaan ja harjotellaan taas. Ensin noiden enkelilaulajien kanssa ja sitten vähän isompien. Hauska ilta taas luvassa. Ja lauantaina viiden tunnin harkat edessä kera isojen ja hauskojen ihmisten kanssa. 

Tulee olemaan vaikeeta jättää nämä kuviot ja nämä ihmiset. Mutta vielä nautin. Aivan varmasti. Joka hetkestä. Ja tulen sitten takaisin. Ainakin unelmissani...

 

Lenkillä nauroin, pidin hauskaa ystävän kanssa. Meissä on paljon samaa, myös eriä. Mutta tärkein yhdistää; kieli, ajatusmaailma,kulttuuri, ruoka.

Siitä ystävästä en päästä irti!

Nyt lupalappua täyttämään; serkut pääsevät sitten vierailulle kouluun kunnes sieltä pohjoisen maasta pääsevät tänne asti. Heitä odotellessa...:)